Web-sivuilla viesti kannattaa esittää tiiviinä, uutismaisena pakettina. Pitkät asiakokonaisuudet on usein syytä jakaa pienempiin, omilla sivuillaan esitettyihin osiin.
Tietokoneen ruudulta lukeminen on todettu paperilta lukemista vaivalloisemmaksi ja hitaammaksi. Web-sivut, joita ei ole jaettu palstoihin, vaativat enemmän liikettä silmiltä ja ovat siksi yhä hitaampia lukea. Ihmisten selailutottumuksia kartoittavissa tutkimuksissa on todettu, että harvat ihmiset lukevat sivusta enempää, kuin mitä mahtuu kerralla selaimen ikkunaan. Siksi verkkojulkaisemisessa pyritään yleensä lyhyeen ja ytimekkääseen ilmaisuun.
Sivun keskeisen sisällön pitäisi näkyä heti sen ilmestyessä selaimen ikkunaan. Otsakkeiden ja muun ensin näkyvän informaation tulee selkeästi ilmaista sivun lukijalle, onko sivu lukemisen arvoinen. Tärkein asia kannattaa tiivistää heti sivun ensimmäisiin lauseisiin. Otsikon tulisi kuvata sivun sisältöä mahdollisimman hyvin herättäen samalla lukijan mielenkiinto.
Melko hyvän esimerkin web-sivuilla hyväksi todetusta sisällön rakenteesta saa sanomalehden uutisista. Otsikko kiinnittää huomion, ingressiin on koottu tärkein asia, sitten kerrotaan varsinainen tapahtumien kulku tai vastaava pääasia ja vasta lopuksi juttuun vaikuttaneet taustatekijät. Aikajärjestys on rikottu, kirjoitus aloitetaan yleensä lopputuloksesta tai ratkaisusta. Johdannot ja loppulauseet jätetään yleensä pois. Väliotsakkeilla voi kuvata seuraavia kappaleita, mutta kuten kirjoitettaessa yleensä, leipäteksti tulee kirjoittaa ikään kuin otsakkeita ei olisi.
Tällaista rakennetta noudattavaa sivua voi lukea haluamaansa kohtaan asti ja siirtyä pois tarvitsematta pelätä, että jää paitsi jostain ehdottoman tärkeästä. Ne, joita kiinnostaa kaikki asiaan liittyvä, lukevat dokumentin loppuun asti, kiireisimmät vain pari ensimmäistä lausetta.
Hypertekstin linkit tekevät sivulta toiselle liikkumisen niin helpoksi, että kaikkea samaan aiheeseen liittyvää ei yleensä tarvitse pitää samalla sivulla. Yhdellä sivulla voi esittää aiheen pääkohdat ja erillisillä sivuilla selitykset ja selvennykset. Tai suuren kokonaisuuden voi jakaa pieniin osiin, jotka luetellaan yksinkertaisessa hakemistossa. Yhden pitkän sivun etuna on, että sen kerran latauduttua tekstin kohdasta toiseen pääsee liikkumaan nopeasti. Pienet sivut sitä vastoin jakavat odotusajan osiin ja ovat monien mielestä miellyttävämpiä lukea.
Ihmisen käyttäytymistä tutkittaessa on huomattu, että ihminen ei yleensä jaksa odottaa montakaan sekuntia käskyn antamisesta siihen reagointiin. Kun nappia painaa, tahtoo nähdä jotain tapahtuvan. Tiettyjen asioiden suhteen olemme kuitenkin pitkämielisempiä: esimerkiksi ovikelloa soitettuaan, puhelimessa vastausta odottaessaan tai web-sivuja ladatessaan moni on valmis odottamaan jopa kymmeniä sekunteja. Nykyään kuitenkin laajakaistayhteydet ovat yhä yleisempiä ja usean sekunnin viivettä sivujen latautumisessa ei enää suvaita yhtä helposti kuin ennen. Hitaasti latautuvat sivut aiheuttavat hermostumista, ja lukija on yleensä todella kiinnostunut aiheesta, josta kertovaa sivua odottaa puoli minuuttia.
Web-sivujen lukijoiden ja tekijöiden keskuudessa 90-luvulla käytössä olleen säännön mukaan sivun lataamisen ei pitäisi kestää yli 10 sekuntia 14 400 bps -nopeuksista modeemia käytettäessä. Toisen säännön mukaan sivun kaikkien elementtien yhteisen koon tulisi olla alle 30 kb, josta grafiikka saa kuluttaa puolet. Nykyään yhteydet ovat toisaalta yleisesti nopeutuneet, mutta toisaalta jo monet käyttäjät käyttävät nettiä esim. sylimikrolla matkapuhelimen kautta. Kännykkäyhteyksiä käytettäessä nopeudet ovat usein yli 30 kertaa hitaampia kuin nopealla laajakaistayhteydellä.