Linkkejä tehtäessä huomiota voi kiinnittää ainakin linkin tarkoitukseen, tarpeellisuuteen ja "kuumaan alueeseen". Suurista kohteista on syytä varoittaa.
Hypertekstin suurin ero perinnäiseen tekstiin ovat linkit. Parhaimmillaan linkkejä seuraamalla pääsee helposti ja nopeasti tarkastamaan sivulla käytettyjen lainausten lähteitä tai saa tarkennuksen tai selityksen jollekin sanalle tai käsitteelle. Usein hypertekstilinkit vastaavat vain sivun kääntämistä paperiviestimissä.
Kaikista sanoista ei tarvitse tehdä linkkejä, vaikka se olisikin mahdollista. Itse esimerkiksi mainitsen tämän kurssin sivuilla useita kertoja eri selainten nimiä. En ole tehnyt nimistä linkkejä selainten kotisivuille, sillä oletan, että ihmiset tietävät niistä tarpeeksi, eikä selainten kotisivuihin tutustuminen mielestäni liity kurssiin riittävän tiiviisti.
Toisaalta monta kertaa jonkin tagin mainitessani olen tehnyt siitä linkin sivulle, jolla selostan tarkemmin tagin käyttöä ja toimintaa. Samoin kerron linkin kera, mistä löytyvät mainitsemani XHTML Basic -standardi, validaattori jne. aina, kun pidän sitä tarpeellisena.
Linkistä tulisi aina käydä selville, minne se vie. Mieluiten tämän tiedon pitäisi olla linkin kuuma alue. Kuuma alue on se, jota lukija esimerkiksi klikkaa seuratakseen linkkiä. Onko seuraavilla linkeillä mielestäsi eroa?
Kaikki linkit ajavat saman asian, mutta eri tavoin. Viimeisessä linkissä kuuma alue ilmoittaa, mitä linkkiä seuraamalla löytää. Muissa tiedon joutuu etsimään lähiympäristöstä. Kahdessa ensimmäisessä kuumana alueena on linkkiin itseensä viittaava sana. Yleensä linkkitekstien tulisi olla substantiivityyppisiä - niissä tulisi vain kuvata linkin kohde. Linkin seuraamiseen liittyvät kehotteet tai muut käyttäjän toimintaa kuvaavat tai ohjeistavat tekstit ovat yleensä turhia. Lisäksi voi huomata, että kaikki eivät klikkaa. Eri selaimissa linkkejä voi seurata esimerkiksi nuolinäppäimillä tai enter- eli return-näppäimellä (rivinvaihto).
HTML-koodissa linkkiä merkitsevään
a-elementiin voi liittää title-attribuutin, jonka avulla voi
kertoa lisää linkin kohteesta. Esimerkiksi:
<a
href="http://iki.fi/samuel/kurssi/"
title="Samuelin sivukurssi">ohjeita
WWW-sivujen tekoon</a>
Useimmat selaimet näyttävät title-tekstin vaalean
keltaisena tooltip-vihjeenä, kun hiiren osoittimen
vie linkin päälle hetkeksi.
Joitain asioita on vaikeaa tai mahdotonta tiivistää niin pieneen kokoon. Tällöin on syytä huomauttaa asiasta kohteeseen vievän linkin yhteydessä. Esimerkiksi lokitiedosto 1990 - 1996 (2,4 MB) tai Star Wars -tunnusmusiikki (starwars.wav, 401 kB).
Erillinen huomautus linkin yhteydessä on yleensä myös suositeltava, jos linkin kohde ei ole tavallinen HTML-sivu vaan esim. PDF- tai Word-dokumentti. Tällöin kannattaa myös ottaa huomioon, että lukijalla ei välttämättä ole mahdollisuutta nähdä kyseisiä tiedostoja tai asentaa niiden katselemiseen vaadittuja ohjelmia. Kannattaa harkita, jos tiedon voisi tarjota myös HTML-muodossa.
Äänen ja videon liittämistä web-sivuille kannattaa yleensä harkita tarkoin, sillä järkevän kokoisiksi pakattujen näytteiden laatuun pikemminkin vihastuu kuin ihastuu.